Seuraavan kirjoitin Mirjan luona ihanan kirjoittajatriomme tapaamisessa 13.9.2010.
Olen jossakin ihan uudessa elämäntilanteessa, kuin uudessa paikassa; kuin olisi oma sielukaveri uusi ja hassu, rento ja irtonainen.Kuin jokin persoonassani, joka on odottanut sopivaa hetkeä ja valmiutta, olisi nyt melko uskaliaana tullut esiin. Ihmettelen mihin se minua vie, jos uskallan antaa sen viedä? Uskallanko olla rennosti vähän höppänä , olla niin kovasti välittämättä miltä vaikutan vaikkapa Erkin silmissä... maalata ja piirtää yms juuri niinkuin haluan yrittämättä jotakin lainalaista, sopivaa, ... - ihmettelenkin, että tuoko tehokas elämänhallintafriikki oli myös osa minua? Aika iso-egoinen tyyppi!
Olen jossakin uudessa riemastuttavassa vaiheessa, kuin jos olisin astunut ulos ihan hyvästä maailmasta rajalle, aukean laidalle, aukean, jolla kutsuu valo, vapaus, yllätyksellisyys. Vaan uskallanko astua eteenpäin? Kun en voi tietää, mitä edessä voi olla...Tlanteeni on valoisa, täynnä uuden aavistelua, iloa. Hymyilen usein itsekseni. Hetkittäin ajattelen, että valmistelen seuraavaa inkarnaatiotani...
Olen 73 vuotias eli olen elänyt yli puoli vuosisataa kauemmin kuin vanhempani ja yli 20 vuotta kauemmin kuin Raimo -tervehdys sinulle. Veljistäni kaksi on kuollut. Olen hoitanut minulle suotujen vuosikymmenten tehtävät velvollisuudentuntoisesti ja useimmiten ilolla ja rakkaudella. Nyt on tullut aika minun elää ihan vain omaa elämääni -kuulostaa kliseeltä, mutta en nyt osaa tilannettani toisinkaan kuvata. Ja Raimo, nyt on aika tehdä kaikkea sellaista, mita sinä et jostakin syystä voinut minussa hyväksyä kuten maalata ja piirtää. Näetkö Raimo! Erkki sanoi, kun tuosta kerroin, että ihanko te kaksi seurustelette ilman mediota! Rakastavasti, ystävällisesti...
Ja nyt kun elämäni on hienossa vaiheessa, haluan lähteä Istanbuliin!!!??? Miksi ihmeessä -taas?
Onko se nyt erityisen merkittäväää juuri sen vuoksi, että en todellakaan pakene mitään, en ankeaa kaamosajan arkea tai muuta vastaavaa? Tulenko kohtaamaan uusia merkityuksellisiä ihmisiä? Juuri tuo kysymys : tulenko Victorin lisäksi tapaamaan uusia tärkeitä ihmisiä tuntuu nyt erityisen tärkeältä...
-eli ihmisiä, joiden kanssa valmistelemme seuraavaa inkkistä? Voisiko sitä tehdä jopa tietoisesti?
xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx
Kun kirjoitettuamme olimme lukeneet toisillemme juttumme, minäkin omani, tuli mieleeni, että nuo tunnelmat voisivat päättää ....hm, elämäni tarinan. Miten se liittyy elämäkertani "temaattisiin kuvioihin", teemaan...???
The blog has moved - Blogi on siirtynyt
15 vuotta sitten

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti